Koulutus- ja työnohjauspalvelut

Neuropsykiatrisen valmentajan tehtävänä on toimia valmentajana henkilöille, joilla on toiminnanohjauksen taitojen vaikeuksia tai neuropsykiatrinen oireyhtymä, esim. ADHD/ADD tai Aspergerin oireyhtymä. Valmennusta voidaan käyttää myös mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien sekä muiden puutteellisia toiminnanohjauksen taitoja omaavien lasten, nuorten ja aikuisten ohjaamisessa. Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on tukea eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien henkilöiden arjen ja elämänhallinnan taitojen sekä uusien myönteisten toimintatapojen kehittymistä ja samalla myönteisen elämänpolun rakentumista.

Neuropsykiatrista valmennusta voidaan toteuttaa onnistuneesti ratkaisukeskeisin menetelmin. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa antaa valmentajalle kannustavia, konkreettisia käytännön työkaluja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, motivointiin, innostamiseen ja ongelmien ratkaisuun.

Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa pyritään ohjaamaan asiakasta ja hänen verkostoaan ongelmakeskeisestä ajattelusta, puheesta ja toiminnasta ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen toimintaan. Syiden ja syyllisten etsimisen sijaan ratkaisukeskeisten menetelmien avulla keskitytään asiakkaan aikaisempiin onnistumisiin, hänen vahvuuksiinsa sekä piilevien voimavarojen käyttöönottoon ja myönteisten tunnekokemusten lisääntymiseen. Ratkaisukeskeiset menetelmät auttavat myös työntekijää löytämään työniloa omaan työhönsä.

Kasvunpolun neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus tarjoaa neuropsykiatristen erityisvaikeuksien kohtaamiseen suhdeperustaisen näkökulman. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisten menetelmien ohella tutustutaan kiintymyskeskeiseen työskentelyyn. Neuropsykiatristen erityisvaikeuksilla ja kiintymyksen haasteilla on tutkitusti yhteys. Yhdistämällä DDP-menetelmiä ratkaisukeskeiseen kuntoutukseen saadaan kokonaisvaltainen, asiakasta ja hänen verkostoaan tukeva työskentelyote.

Ryhmämalli on suunniteltu tueksi sijais- ja adoptiovanhemmille sekä hoitajille ja vanhemmille, joiden hoitamat lapset ovat kokeneet traumoja ja kiintymyksen ongelmia. Koulutus soveltuu myös erityislasten vanhemmille ja eroperheiden vanhemmille sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat kiintymyksen haasteita työssään. Ryhmän tavoite on lisätä ymmärrystä lasta kohtaan, tutkia keinoja soveltaa ymmärrystä vanhemmuuteen ja kasvatukseen sekä lisätä vanhempien taitoja ja itseluottamusta.

Ryhmämalli on jaettu kolmeen moduuliin, joista kussakin on kuusi tapaamista. Ryhmämalli pohjautuu kiintymyssuhdeteoriaan ja sen pohjalta kehitettyyn, kiintymyskeskeiseen vuorovaikutusterapia malliin. Daniel Hughesin työ vanhempien ja sellaisten lasten kanssa, joilla on kiintymyksen pulmia, on ollut lähtökohtana ryhmämuotoisen työskentelyn kehittämiselle.

Koulutus soveltuu sijais- ja adoptiovanhemmille, lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian työntekijöille, kasvatus- ja opetustyötä tekeville, erityislasten kanssa työskenteleville ja erityislasten vanhemmille.

Koulutus koostuu kolmesta moduulista, joissa jokaisessa on kuusi kahden tunnin mittaista tapaamista (yhteensä 36 tuntia).

1. Moduuli tarjoaa ymmärrystä kiintymyssuhdeteoriasta ja kiintymysmalleista sekä johdannon terapeuttiseen vanhemmuuteen. Erityisesti korostetaan vanhemman kykyä pitää mieli mielessä, jotta vanhempi oppii tunnistamaan omia sisäisiä kokemuksiaan valmistautuakseen pohtimaan lapsen sisäisiä kokemuksia seuraavissa kahdessa moduulissa.
2. Moduulissa esitellään vanhemmuuden talomalli ja tarjotaan ohjausta, kuinka vanhempi voi auttaa lasta kokemaan perheen turvallisena perustana. Lisäksi vanhempia rohkaistaan huolehtimaan itsestään ja omasta jaksamisestaan, mikä myös on tärkeä osa lapsen turvallisuudentunteen rakentamisessa.
3. Moduulissa vanhemmuuden talomallin tutkimista jatketaan sen pohjalta, kuinka vanhemmat voivat rakentaa suhdetta lapseen ja samalla hallita hänen käyttäytymistään. Vanhemman ja lapsen välistä yhteyttä korostetaan ennen käyttäytymisen korjaamista. Tällä tavalla lapsen luottamus ja turvallisuudentunne kasvavat.

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjaus sopii niille, jotka haluavat oppia ja kehittyä työssään.

Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Se sopii erilaisille organisaatioille toimialasta riippumatta. Työnohjauksessa yhdistävänä tekijänä ovat työ ja työyhteisö. Ohjattavat voivat tehdä samassa tiimissä samaa tai eri työtä. He voivat työskennellä myös samanlaisissa työtehtävissä, mutta eri tiimeissä. Työnohjausryhmä voidaan myös koota saman alan ammattilaisista eri työpaikoilta.

Kartoittava keskustelu työnohjaajan kanssa auttaa selkeyttämään, mikä olisi paras työskentelymuoto.

Työnohjaajat:

Salla Kolmakow
Sosiaalityöntekijä, YTM
Työnohjaaja STOry, neuropsykiatrinen valmentaja, DDP-työntekijä &ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti