Sosiaalipalvelut

Yksilöllisiä palveluratkaisuja

Kasvunpolku tarjoaa monipuolisesti lapsiperheiden ja lastensuojelun palveluja. Toiminta-ajatuksemme perustuu yksilöllisiin palveluratkaisuihin. Räätälöimme yhdessä lapsen/nuoren, perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa parhaiten asiakkaan tarpeisiin vastaavan kokonaisuuden. Olemme rakentaneet myös valmiita työskentelymuotoja, joiden kuvaukset löytyvät alta.

Kasvunpolun lapsiperheiden ja lastensuojelun palvelut

Erityisen tuen perhetyö

Perhetyö voi olla luonteeltaan ennaltaehkäisevää, varhaista tukea tai korjaavaa apua. Perhetyön avulla pyritään tukemaan ja lisäämään perheen hyvinvointia ja voimavaroja, perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta sekä tukemaan vanhempia kasvatustehtävässään sekä arjen hallintaa. Perheen tukiverkostoa kartoitetaan ja rakennetaan tarvittaessa.

Perheohjaaja työskentelee perheen kotona ja ohjaa perhettä muun muassa erilaisissa arjen toiminnoissa, lasten hoidossa ja kasvatuksessa sekä vahvistaa perheen keskinäisiä suhteita. Perheohjaaja työskentelee perheen kanssa keskustelun, konkreettisen ohjaamisen ja erilaisten työmenetelmien avulla.

Työskentelyn alussa kartoitetaan perheen nykytilanne ja esiin nousseet huolenaiheet ja tuen tarpeet. Yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa luodaan tavoitteet ja asiakassuunnitelma, joiden pohjalta työskentely aloitetaan. Perheen tilannetta ja perhetyötä arvioidaan säännöllisesti ja tavoitteita ja työmuotoja muokataan tarpeiden mukaisiksi sekä kevennetään perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen lisääntyessä.

Tuettu asuminen

 Tuettu asuminen on kokonaisvaltaista palvelua nuorille, jotka tarvitsevat tukea itsenäistymisprosessissaan. Palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat säännöllistä, mutta eivät jatkuvaa huolenpitoa, ohjausta tai kuntoutusta. Tuettu asuminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka mahdollistaa asukkaan asumisen omassa asunnossaan. Tavoitteena on tukea nuoren itsenäistä selviytymistä, elämänhallintaa ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Tuettu asuminen voi olla:

  • tukea ja ohjausta arkisiin toimintoihin
  • päivärytmi ja ajanhallinta
  • kodinhuolto
  • ruokahuolto
  • hygienia
  • tukea ja ohjausta taloudenpitoon
  • raha-asioiden hallinta
  • ajantasaiset tuet, palvelut ja etuudet
  • opastusta itsenäiseen asumiseen ja elämiseen
  • tukea vapaa-ajan toimintoihin
  • harrastuksiin ohjaaminen
  • mielekkään tekemisen löytäminen
  • apua koulutus- ja työpolkujen löytämiseen
  • koulutuksiin hakeutuminen, opinnoista suoriutuminen
  • työmarkkinoille hakeutuminen
  • välitöntä tukea akuuteissa tilanteissa

Tuetun asumisen suunnittelun lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky ja tuen tarve. Asiakkuuden alussa nuorelle laaditaan suunnitelma, jossa määritellään palvelun sisältö, tarjottavan tuen tuntimäärä, palvelun tavoitteet sekä toteuttamistoimenpiteet. Palveluun sisältyy aina tukikäyntejä sekä puhelintukea.

Jälkihuollon yksilötyöskentely

Kohderyhmänä ovat lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat lastensuojelun tarpeessa ja tarvitsevat tukea itsenäistymisprosessissaan.

Tukimuodot voivat olla:

  • nuoren tulevaisuuden toiveiden ja tarpeiden kartoittamista
  • henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa
  • nuoren omien voimavarojen kartoittamista
  • tulevaisuuden suunnittelua
  • apua käytännön asioiden hoitamiseen
  • talousasiat
  • asuntoasiat
  • tukien hakeminen
  • tukea koulunkäyntiin ja opintoihin
  • tukea koulutus- ja työllistymispolkujen löytämiseen
  • tukea harrastuksiin sekä omien mielenkiinnon kohteiden löytämiseen

Työskentelyn tavoitteena on nuoren saattaminen yhteiskuntaan ja hänen oman paikkansa löytäminen. Nuoren olemassa olevia voimavaroja vahvistetaan ja häntä tuetaan ottamaan vastuuta omasta elämästään. Työskentelyn aikana otetaan haltuun itsenäiseen elämään tarvittavia taitoja sekä luodaan mielikuvaa ehjästä ja hyvästä tulevaisuudesta, joka on aina tavoittelemisen arvoinen. Työskentely on yleensä hyvin konkreettista asioiden yhdessä tekemistä. Perusedellytyksenä jälkihuollolle on riittävä toimeentulo ja kohtuullinen asunto.

Jälkihuollon tuki toteutetaan yksilöllisen itsenäistymissuunnitelman pohjalta yhteistyössä nuoren kanssa. Asiakkuuden alussa laaditaan palvelusuunnitelma, jossa sovitaan työskentelyn tavoitteista ja sisällöistä. Palvelu sisältää 1-5 tukikäyntiä viikossa ja lisäksi yhteydenpidon puhelimen välityksellä. Palvelujakson pituus sovitaan tarpeen mukaan.

 

Tehostettu perhetyö

Tehostettu perhetyö on työmuotona tiivistä tukea ja apua perheelle, joka tarvitsee kuntoutusta jokapäiväiseen elämään kokonaisvaltaisesti tai perheellä on jokin/jotkin elämänalueet intensiivisen tuen tarpeessa. Tehostettu perhetyö voi olla korjaavaa tai ennalta ehkäisevä tukea. Tehostetulla perhetyöllä pyritään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lisäämään perheen voimavaroja, arjen hallintaa ja tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tehostetulla perhetyöllä voidaan pyrkiä myös muun muassa estämään perheen hajoaminen lasten huostaanoton uhan alla.

Työskentely voidaan aloittaa havainnoimalla perheen toimintaa, jonka pohjalta tavoitteet ja asiakassuunnitelma luodaan yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Perheohjaaja käyttää erilaisia työmenetelmiä, joiden avulla voidaan tukea muun muassa perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, vanhemman auktoriteettia suhteessa rajattomasti käyttäytyvään lapseen, arjen taitoja ja säännöllistä päivärytmiä. Perheohjaaja työskentelee ja ohjaa konkreettisesti perhettä heidän tuen tarpeissaan. Perheen tukiverkostoa kartoitetaan ja rakennetaan tarvittaessa.

Tehostettua perhetyötä tehdään perheen kotona tarvittaessa ympärivuorokautisesti tai päivämuotoisena. Työskentelyä arvioidaan säännöllisesti ja perheen kuntoutuessa tukitoimia kevennetään ja siirrytään kevyempään perhetyömuotoon.

Tapaamistoiminta

Tuetut tapaamiset soveltuvat tilanteisiin, joissa etävanhempi tarvitsee tukea yhteydenpitoon lapsen kanssa.

Perheohjaajamme suunnittelee yhdessä vanhemman kanssa tapaamisen kulun ja on tapaamisen aikana vanhemman tukena. Perheohjaajamme voi olla apuna myös silloin, jos lapsen vanhempien tai vanhemman ja sijaishuoltopaikan välillä on ristiriitoja ja vaihtotilanteisiin tarvitaan ulkopuolista neuvottelijaa. Tarvittaessa autamme vanhempaa löytämään uusia yhteydenpitotapoja lapsen ehdoilla. Tavoitteena on, että yhteys lapseen voisi säilyä ja vahvistua haasteista huolimatta. Tuetut tapaamiset soveltuvat esimerkiksi silloin, jos vanhemman omat voimavarat ovat vähäiset tai lapsi kaipaa erityisen vahvaa aikuisuutta.

Valvotut tapaamiset tulevat kyseeseen silloin, kun sosiaalitoimi on arvioinut ne lapsen edun kannalta tarpeellisiksi tai, jos oikeus on määrännyt etävanhemmalle valvotut tapaamiset. Tapaamisen valvojana toimii perheohjaaja, joka tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja huolehtii siitä, että tapaaminen on turvallinen lapselle. Tapaamisen valvoja keskeyttää tapaamiseen, mikäli se lapsen edun nimissä on tarpeen.

Tapaamiset voidaan järjestää Kasvunpolun tiloissa Kuopion keskustassa tai lapsen ja perheen omissa tiloissa.

Perhetyön yksilötyöskentely

Perhetyön yksilötyöskentely on lasten ja nuorten kanssa tehtävää tavoitteellista ja suunnitelmallista työskentelyä, jonka tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren elämänhallintaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sosiaalisen tuen avulla lasta tai nuorta kannustetaan oman elämän haltuunottoon sekä vastuulliseen tulevaisuuteen ja osallisuuteen. Toiminnassa tuetaan lapsen tai nuoren omia voimavaroja ja vuorovaikutustaitoja sekä etsitään lasta tai nuorta tukevia verkostoja.

Perheohjaaja on lapselle tai nuorelle turvallinen ihminen, kuuntelija ja keskustelukumppani sekä aikuisen malli. Työskentely perustuu luottamukselliseen asiakassuhteeseen, joka rakentuu aidon läsnäolon ja yhteisen tekemisen kautta. Toiminnalliset menetelmät ovat tärkeä osa työskentelyä ja niiden avulla lapsen tai nuoren vuorovaikutustaitoja vahvistetaan sekä tarjotaan hänelle mahdollisuus osallisuuteen ja uusiin kokemuksiin. Työskentely tapahtuu lapsen tai nuoren omassa elinympäristössä ja arjessa.

Perhetyön yksilötyöskentely on joustavaa ja tuki suunnitellaan aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Yksilöllisesti räätälöity työskentelysuunnitelma huomioi lapsen tai nuoren ja hänen perheensä elämäntilanteen ja tuen tarpeen. Toiminta on pitkäjänteistä työskentelyä koko perheen kanssa, mutta tukihenkilö on kuitenkin lapsen tai nuoren oma työntekijä. Tavoitteena on kartoittaa lapsen tai nuoren luonnollista verkostoa ja hänelle läheisiä ihmissuhteita, joiden kautta työskentely tulisi tulevaisuudessa tarpeettomaksi.

Perhetyön yksilötyöskentelyssä perheohjaajalla on aina sosiaalialan koulutus sekä alan aiempaa työkokemusta. Työskentely on ammatillisesti suunniteltua, tavoitteellista sekä asianmukaisesti dokumentoitua.

Työskentely aloitetaan lapsen tai nuoren tilanteen ja tuen tarpeen kartoituksella. Työtä ohjaa nuoren sosiaalityöntekijän laatima asiakassuunnitelma, joka toimii pohjana myös asiakkaan ja sosiaalitoimen kanssa tehtävälle työskentelysuunnitelmalle. Nuoren tuen tarvetta arvioidaan koko työskentelyn ajan ja toimintaa muokataan tarvittaessa.

Työntekijä tapaa lasta tai nuorta, sopimuksen mukaan 1-3 kertaa viikossa. Työskentelyä arvioidaan yhdessä lapsen tai nuoren, hänen perheensä ja sosiaalityöntekijän ja mahdollisen muun verkoston kanssa säännöllisesti.

Avoperhekuntoutus

Avoperhekuntoutus on tarkoitettu lastensuojelun asiakasperheille, jotka tarvitsevat intensiivistä tukea turvallisten elinolosuhteiden tarjoamisessa lapsille, perheenarjen haasteissa ja vanhemmuuden toteutumisessa. Avoperhekuntoutus on tarkoitettu koko perheen tueksi. Se suunnitellaan jokaiselle perheelle yksilöllisesti, perheen tarpeiden mukaan. Myös perheenjäsenten yksilölliset tarpeet huomioidaan kuntoutusjakson aikana.

Kuntoutusprosessi koostuu kolmesta-neljästä vaiheesta: arviointijaksosta, kuntoutusjaksosta ja lopetusvaiheen työskentelystä sekä tarvittaessa seurantajaksosta. Arviointijakson aikana kartoitetaan perheen kokonaistilannetta ja sen päätteeksi sovitaan perhekuntoutusjakson tavoitteista yksilöllisesti.

Avoperhekuntoutuksen yleisiä tavoitteita ovat:

  • perheen turvallisuus lisääntyy ja hyvinvointi vakautuu
  • vanhemmilla on perhearjessa riittävät selviytymisen edellytykset
  • vanhemmat kykenevät riittävään vanhemmuuteen
  • perheen keskinäinen vuorovaikutus paranee
  • perhe aktivoituu läheisverkostoissaan

Avoperhekuntoutusta ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat kiintymyskeskeisyys, asiakaslähtöisyys, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä lapsikeskeinen lähestymistapa.
Perhekuntoutustiimi on moniammatillinen työryhmä, joka koostuu perheohjaajista: sosionomeista, lähihoitajasta, sairaanhoitajasta sekä toimintaterapeutista että sosiaalityöntekijöistä. Työryhmällä täydennyskoulutuksina mm. Neuropsykiatrista valmennusta, Hoitava kiintymyssuhde – terapeuttinen vanhemmuus -koulutus, MIM sekä Perhearviointi -koulutusta. Työryhmällä lisäksi säännölliset lastenpsykiatrian erikoislääkärin konsultaatiot sekä työnohjaus.

 

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvoja on lapsen puolueeton edustaja. Lastensuojelun edunvalvojaa haetaan lapselle silloin, kun lapsen huoltaja ei pysty käyttämään lapsen puhevaltaa lastensuojeluasiassa. Syynä voi olla esimerkiksi vanhemman puutteellinen osallistuminen lapsen asioihin, vanhemman vakava mielenterveyden ongelma tai päihdeongelma. Edunvalvonta tulee kyseeseen myös silloin, kun lapsen etu ja huoltajan etu (tai huoltajalle läheisen henkilön etu) ovat ristiriidassa tai, kun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat aikuiset ovat hyvin erimielisiä lapsen edusta ja ristiriidat uhkaavat vaarantaa lapsen edun toteutumisen. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä on edistää lapsen osallisuutta häntä koskevassa asiassa.

Lastensuojelun edunvalvoja:

  • huolehtii siitä, että lapselle on riittävästi tietoa päätettävästä asiasta ennen oman mielipiteen esittämistä
  • avustaa lasta omien mielipiteiden esille tuomisessa
  • ilmaisee oman arvionsa lapsen edusta

Lastensuojelun edunvalvontaa voidaan hakea yksittäisen asian selvittämiseksi tai osaksi laajempaa prosessia. Lastensuojelun edunvalvonta voidaan määrätä tarvittaessa myös koko lastensuojelun työskentelyn ajaksi. Edunvalvojan toiminta rakentuu edunvalvontamääräyksen mukaan. Lapselle voi hakea henkilöön kohdistuvaa edunvalvontaa lastensuojelulain lisäksi holhoustoimilain nojalla. Lastensuojelun edunvalvoja voi toimia lapsen edunvalvojana myös rikosprosessissa.

Lastensuojelun edunvalvoja on lapselle turvallinen ja puolueeton aikuinen, jonka tehtävänä on jäsentää lasta koskevaa viranomaisprosessia lapselle itselleen, tukea lasta osallistumaan häntä koskevan asian käsittelyyn ja arvioida lapsen etua lastensuojelun ammatillisen asiantuntemuksen kautta. Lastensuojelun edunvalvojana toimii kokenut lastensuojelun ammattilainen, joka on suorittanut lastensuojelun edunvalvoja -koulutuksen.

Sosiaalityön asiantuntija­palvelut

Tarjoamme kunnille moniammatillisia sosiaalihuollon asiantuntijapalveluja. Kasvunpolun työryhmä vastaa erilaisiin palvelutarpeisiin. Saat meiltä yksittäisiä asiantuntijapalveluita tai voimme tulla lisäresurssiksi kuntaan. Tiimissämme työskentelee laillistettujen sosiaalityöntekijöiden lisäksi joukko erityistyöntekijöitä.

Palveluitamme:

  • palvelutarpeen arviointi
  • lastensuojelutarpeen arviointi
  • vanhemmuuden arviointi
  • olosuhdeselvitykset
  • sosiaalityöntekijän palvelut
  • perheoikeudelliset palvelut
  • huostassapidon lopettamista koskeva arviointi ja tuki
  • lastensuojelun edunvalvonta, lapsen edunvalvonta rikosprosessissa
  • perheneuvolapalvelut
  • DDP-konsultaatio, kiintymyskeskeinen perhetyö
  • toimiva Lapsi&Perhe -työ, Lapset puheeksi -perheinterventio
  • mentorointi
  • kehittäminen

Eläinavusteinen kuntoutus

Kasvunpolun eläinavusteisiin kuntoutuspalveluihin kuuluvat: eläinavusteinen toimintaterapia/neuropsykiatrinen valmennus, sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja koira-avusteinen kuntoutus. Koira-avusteisessa kuntoutuksessa koira toimii ohjaajan työparina.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on työskentelytapa, jota voidaan käyttää sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen. Vaikutukset syntyvät vuorovaikutuksen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden kautta.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta soveltuu tueksi:

  • lastensuojelun tukitoimena
  • oppimisen tukena
  • mielenterveys- ja päihdetyössä
  • kuntouttavassa työtoiminnassa
  • nuorten tukihenkilötoiminnassa
  • ikäihmisten viriketoiminnassa
  • sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa

Lisätietoja sosiaalipalveluista antaa:

Tiina Arffman

Sosiaalipalveluiden johtaja, Sosionomi (YAMK), ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, nepsyvalmentaja

050 523 2572

tiina.arffman@kasvunpolku.fi